SARS-CoV-2-virusmuunnokset

Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi. Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille. Tarkennus: Viitemallineet suomeksi

SARS-CoV-2-virusmuunnokset eli SARS-CoV-2-virusvariantit ovat COVID-19-tautia aiheuttavia, geeniperimältään merkittävästi alkuperäisestä Kiinan Wuhanissa alkujaan 7. tammikuuta 2020 eristetystä SARS-CoV-2-viruskannasta muuttuneita viruksia.^{[1][2][3][4][5]} Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 24. helmikuuta 2021 julkaiseman viikkokatsauksen mukaan erityisesti alfavarianttina tai brittimuunnoksena tunnettu, tavanomaista tarttuvampi virusmuunnos (B.1.1.7) on merkittävästi osallisena Suomessa tammi-helmikuussa 2021 yleistyneissä COVID-19-tapauksissa.^[2] Alfavariantin ohella joulukuussa 2020 Suomessa havaittiin ensimmäiset beetavariantin eli eteläafrikkalaisen muunnoksen (B.1.351) aiheuttamat tartunnat.^[6] Näillä, samoin kuin gammavariantilla eli brasilialaisella virusmuunnoksella (P.1), on kaksi yhteistä geenimutaatiota: N501Y ja D614G. Ainakin D614G-mutaation omaavat virukset saattavat tarttua muita muunnoksia herkemmin.^[7] Kesällä 2021 Suomessa valtavirukseksi tuli aiempia muunnoksia leviävämpi deltavariantti.^[8]

Helmikuun 2021 alussa ei ollut vielä käytössä maailmanlaajuisesti hyväksyttyä nimikkeistöä SARS-CoV-2-virusmuunnoksille. Maailman terveysjärjestö WHO kertoi tammikuussa 2021 laativansa virusmuunnoksille poliittisesti ja maantieteellisesti neutraaleja, standardoitavia nimityksiä.^[9] Variantit päätettiin nimetä kreikkalaisten aakkosten nimillä. Uusia nimiä alettiin käyttää mediassa julkistamisen jälkeen 1.6.2021.^[10]

Osasta virusmuunnoksista on esitetty havaintoja, että ne pystyisivät kiertämään osan vasta-aineista, jotka sairastettu COVID-19 tai SARS-CoV-2-rokote on muodostanut. Tämä on merkityksellistä arvioitaessa, miten hyvin eri rokotteet pystyvät suojaamaan COVID-19-taudilta.^[4][7][11] Kliinisten havaintojen perusteella ainakin osa rokotteista, jotka on suunniteltu alkuperäisen viruskannan perusteella suojaamaan ihmisiä covid-19-taudilta, toimisivat heikommin joidenkin virusmuunnosten kohdalla.^[12] Toisen ja myöhempien sukupolvien rokotteilla pyritään tarvittaessa vastaamaan virusmuunnosten muuttuneisiin ominaisuuksiin.^[11]

Tärkeimpien virusmuunnosten nopeaan luokitteluun soveltuvaa analysointiohjelmistoa ja metodiikkaa on kehitetty myös Helsingin yliopistossa (engl. Helsinki university Ana­lyzer for Vari­ants Of Con­cern, HAVoC).^[13]

1. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä yle.fi-5.2.2021 ei löytynyt
2. ↑ ^{a b} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä thl.fi-24.2.2021 ei löytynyt
3. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä yle.fi-17.2.2021 ei löytynyt
4. ↑ ^{a b} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä laakarilehti.fi-5.1.2021 ei löytynyt
5. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä laakarilehti.fi-25.1.2021 ei löytynyt
6. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä yle.fi-4.1.2021 ei löytynyt
7. ↑ ^{a b} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä cdc.gov-Variants ei löytynyt
8. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä :16 ei löytynyt
9. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä who.int-15.1.2021 ei löytynyt
10. ↑ Koronan virusmuunnokset saivat uudet nimet: WHO kertoi kaksi syytä muutokselle – ”Mitään maata ei pitäisi leimata” Ilta-Sanomat. 1.6.2021. Viitattu 26.11.2021.
11. ↑ ^{a b} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä ecdc.europa.eu-risks-15.2.2021 ei löytynyt
12. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä nature.com-2021-02-29 ei löytynyt
13. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä Nguyen-etal-2021 ei löytynyt